Viikko 2

Kaksi viikkoa Tansaniassa takana.

Olen sopeutunut erilaiseen arkeen hyvin ja alan hahmottamaan Moshin kaupunkia. Kanssani asuneet suomalaiset lähtivät viikko sitten ja ruotsalaiset muutama päivä sitten. Asun nyt siis noin viikon ajan yksin. Ainakaan vielä se ei ole haitannut, sillä vietän aikaa muiden kavereiden kanssa. 

Tuktuk on täällä yleinen kulkuväline.

Paikasta toiseen kulkeminen tapahtuu täällä usein tuktukilla tai moottoripyörällä. Hintojen tinkaamista jännitin aluksi, mutta nyt se sujuu jo melko luontevasti. Liikenne täällä - niin kuin kaikki muukin - on hyvin erilainen kuin Suomessa. Sääntöjä ei oikeastaan ole ja kaikki ajavat oman harkintansa mukaan. On tavallista, että yhdellä moottoripyörällä kulkee jopa neljä henkilöä, eikä kenelläkään ole kypärää. Liikennevalojen sijasta täällä on paljon hidasteita, jotka ovat niin korkeita, että tuktukit meinaavat jäädä niihin välillä jumiin.

Materunin vesiputous

Kävimme tekemässä päiväretken Materunin vesiputoukselle. Ajoimme osan matkasta autolla, jonka jälkeen patikoimme vesiputoukselle vielä noin 40 minuuttia. Maisemat olivat uskomattomia, sillä putous sijaitsee Kilimanjaron vuoristoalueella.

Ihmiset ovat hyvin ystävällisiä ja avoimia, joten tuntemattomien tervehtiminen on täällä tavallista. Valkoihoiset herättävät paljon huomiota ja muutamat ovat pyytäneet jopa yhteiskuvia. Pääasiassa huomio on ollut positiivista, mutta kaikkien ihmisten tervehtiminen on vaatinut totuttelua. Small talk on yleistä ja myös sitä on pitänyt opetella. Täällä on esimerkiksi tavallista kysyä kuulumisia ohi kulkevilta ihmisiltä.

Kadulla vastaan tuleva lapsi halusi kävellä käsi kädessä <3

Harjoittelu sairaalalla sujuu hyvin. Olen ollut kaksi viikkoa sisätautiosastolla ja yhtenä päivänä kävin ruumishuoneella. Kokemukset ovat tähän mennessä olleet monenlaisia tunteita herättäviä. On ollut erittäin mielenkiintoista ja opettavaista seurata paikallisia käytäntöjä. Vaikka olen tiennyt olevani etuoikeutetussa asemassa, tuntuu hurjalta nähdä se käytännön tasolla. Tulevan viikon vietän päivystysosastolla, siitä lisää myöhemmin!