Siirry pääsisältöön

Viikko 7

Tällä viikolla kävin safarilla.

Safari kesti neljä päivää, jonka aikana kävimme Serengetin kansallispuistossa ja Ngorongoron suojelualueella. Lähdimme aamulla aikaisin ajamaan kohti Serengetiä. Ajomatka kesti lähes seitsemän tuntia, koska pysähdyimme monta kertaa vessa- ja ruokatauoille. Safariautossa oli onneksi hyvin tilaa ja ikkunapaikka jokaiselle, joten matka sujui mukavasti.

Pysähdyimme matkalla myös Ngorongoron suojelualueen reunalle, josta oli upea näkymä Ngorongoron kraatterin pohjalle. Jatkoimme matkaa kuitenkin Serengetiin, josta varsinainen safarimme alkoi.

Teltoissa nukkuminen loi hauskaa retkitunnelmaa, varsinkin kun toisena yönä alkoi ukkostamaan. Ngorongorossa yöpyessä puhvelit laidunsivat telttojen vieressä, ja niiden äänet pystyi kuulemaan yön aikana. Ne pysyivät rauhallisina ja olivat siirtyneet muualle aamuun mennessä. Ruuat meille valmisti kokki, joka matkasi kanssamme Moshista asti. 

Näimme safarin aikana monia eläimiä, kuten seeproja, kirahveja, elefantteja ja leijonia. Serengetissä eläimet tulivat välillä lähelle autoa, sillä ne ovat tottuneet safariautoihin. Tiet olivat välillä huonossa kunnossa, kun sateet pehmensivät maata, mutta emme onneksi jääneet kertaakaan jumiin.

Ngorongoron maisemat olivat upeat ja ympäristö vehreämpää Serengetiin verrattuna. Eläimet olivat suurimmaksi osaksi samoja, mutta uusina eläiminä nähtiin sarvikuono ja flamingoja. Tavoitteena safarilla on nähdä "the Big five", johon kuuluu leijona, leopardi, norsu, puhveli ja sarvikuono. Näimme näistä neljä, mutta leopardi jäi puuttumaan.

Safari oli upea kokemus, vaikka takaisin Moshiin tullessa olikin väsynyt olo. Tulimme takaisin vasta illalla ja varsinkin pimeällä liikenne menee välillä hurjaksi. Onneksi pääsimme perille kuitenkin ehjinä ja onnellisina.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Takaisin Suomessa

Reilu kuukausi Suomessa takana. Vaikka arki Suomessa on vetänyt mukaansa, ajatukset palaavat silti päivittäin Tansaniaan. Kahden viimeisen viikon aikana ehti tapahtua vielä paljon. Pääsin näyttämään perheelleni paikkoja, joissa olin viettänyt aikaa ja kävimme esimerkiksi katulapsikeskuksessa ja paikallisilla markkinoilla. Kävimme myös tutustumassa kahvin viljelyyn ja valmistukseen. Pääsimme jopa itse valmistamaan kahvia.  Olimme neljä päivää Sansibarilla. Säät olivat suurimmaksi osaksi sateiset, mutta ilma oli silti lämmin. Osa teistä tulvi niin, että vettä oli polviin asti. Sansibar oli Moshiin verrattuna hyvin erilainen ja oli mielenkiintoista päästä näkemään uusia puolia Tansaniasta. Stonetown Sansibar on selkeästi enemmän suunnattu Turisteille ja kaupustelijoita riittää loputtomiin. Pidin erityisesti merenrannoista, koska Moshissa vesistöjä on melko vähän. Kävimme Sansibarilla Stonetownissa ja Pajessa. Myös ne olivat keskenään erilaiset ja Pa...

Viikko 9 & 10

Harjoittelu sairaalalla on nyt ohi. Viimeiset viikot vietin dialyysiosastolla ja muutaman päivän myös ruumishuoneella. Dialyysiosasto oli mielenkiintoinen, koska en ole käynyt Suomessakaan seuraamassa niiden toimintaa. Viimeiset viikot olivat opettavaisia ja tuntuu oudolta, että 10 viikkoa meni näin nopeasti. Juhlimme hostellillamme synttäreitäni ja sain järjestöltä lahjaksi synttärikakun! Leivoimme myös paljon mokkapaloja, joten annoimme niitä paikallisille ystävillemme. Vaikka käytössämme ei ollut kunnollisia mittoja tai sähkövatkainta, mokkapalat onnistuivat hyvin ja kaikki pitivät niistä. Pääsin sairaalalla maistamaan muutamia paikallisia ruokia. Ruuissa oli lihaa joko ruokabanaanin tai ugalin kanssa. Hygienia hieman mietitytti, koska täällä syödään käsin, eikä sairaala ole erityisen puhdas ympäristö. Onneksi en kuitenkaan saanut ruokamyrkytystä tai muuta tautia. Hostellimme pihalla on pieni sauna, jota kävimme testaamassa. Löylyt olivat hyvät, k...

Viikko 3

Jo kolme viikkoa Afrikassa eletty. Harjoittelu on sujunut sairaalassa hyvin. Olin koko viikon päivystysosastolla ja pidin siitä paljon. Potilaspaikkoja on viisi ja potilaat vaihtuvat päivittäin. Tekemistä on enemmän ja olenkin päässyt esimerkiksi kanyloimaan ja ottamaan sydänfilmejä. Olen päässyt myös kahdesti paikallisen ambulanssin kyytiin, kun potilaita on siirretty suurempiin sairaaloihin. Auton takaosassa ei ollut turvavöitä, joten kovassa vauhdissa kyyti ei tuntunut kovin turvalliselta. Yhdellä kerralla auto piti työntää käyntiin, kun olimme lähdössä takaisin siirrettyämme potilaan. Onneksi paikalliset ovat ystävällisiä ja valmiita auttamaan! Sain tällä viikolla myös yllättäen uuden kämppiksen Suomesta. On ollut mukavaa näyttää paikkoja ja kävimme esimerkiksi ostamassa koruja läheisiltä markkinoilta. Viikonloppuna täällä Moshissa järjestettiin Kilimanjaro maratooni, jonka takia kaupunki oli vielä tavallista vilkkaampi. Ihmiset ympäri Tansaniaa kokoontuivat...